Loppusuoralla!

Raskausviikko 30 tuli täyteen kuin huomaamatta… No onhan tätä odotettu, ketä sitä huijaamaan. Jonkinlaisena rajapyykkinä sitä näitäkin viikkoja on pitänyt. Viimeiset kymmenen viikkoa ( toivottavasti ihan max ) pitäisi vielä jaksaa, mutta kokoajan ollaan pelottavasti lähempänä Sintin syntymää. Halusin ikuistaa kolmekymmen viikkoisen masuni ja kävimme rannassa ottamassa mieheni ja koirani kanssa kuvia muistoksi. ❤

Kaverit ilmeisesti suunnittelevat minulle vauvakutsuja. 😀 Tässäkin ainut ehtoni oli, että ennen viikkoa 30 en halua manata. Koska kaikki menee nyt taas hyvin, en näe estettä juhlistaa masussa kasvavaa ihmisen alkua. ❤

Kävimme myös katsomassa Sinttiä, taas. Koska hän oli viime ultrassa niin pieni ( about 900g ), haluttiin katsoa että hän kasvaa omalla käyrällään hyvin. Vaikka taas ehti pieni huoli nostaa päätä, oli sitä itse jotenkin varma, että Sintti voi vallan mainiosti. Asukki vahvistuu päivä päivältä ja vie jatkuvasti enemmn tilaa minun sisuskaluilta. Vajaa kaksi viikkoa oli mennyt edellisestä arviosta ja nyt Sintti painoi jo lähes 1300 grammaa! Vaikka edelleen pieni, niin hyvin kasvaa. Vielä kuitenkin varattiin kontrollia ja käydään taas raskausviikolla 32 katsomassa rakasta pikkuihmistä.

Raskaus tuntuu tukalalta, mutta ajatus viimeisistä kuukausista saa pysymään liikkeessä. ❤ Kohta alkaa mammaloma ja sitten pian saakin jo tämän ihanuuden syliin. Pelon ja innostuksen sekaisin tuntein odotellaan…